Haluak sä jotta?
Onki nii helppo haluta sillon, ku ei voi saara.
Kato ku ei ol raha.
Tai ei ol aikka.
Tai o lapsi.
Tai talo.
Tai töit.
Sit ku sä saa raha,
eikä tartte tehrä mittä,
lapse hoitava ittes,
talo o rakennettu ja maksettu,
eikä tyä paina pääl.
Ni kuis se sit menekä?
Es sää viäläkä saa sitä, ku pelotta liikka se haluamine.
Sit sä vaa lakka haluamast.
Sää sano ittelles, et nykku mä voisi, ni mä ole huamannu,
et emmä oikeastas haluakka sitä.
Et ei se tekis onnelliseks.
Vaik kyl se tekis.
Kyl sä kuitenki haluaisi, sitä jotta.
Mut ku tekosyy o pois, ni pitäsis iha oikkiast uskalta haluta.
Haluta ittelles jotta.
Se se o kaikest vaikeint.
Ja jos sä simmotti uskaltaisi, ni sä olisi halunnu ja saanu jo alkkujaski.
Vaik ei olis raha eikä aikka,
Ja olis lapse, talo, ja tyä.
Jos sä olisi uskaltanu haluta, ni kyl sä olisi tehny se jo.
Tähä ei tartte jäärä.
Ain voi opetella.
Haluamist.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti