Brassica Napobrassica

Runoi ny lähinnä. Jotta muutaki välil.

sunnuntai 3. elokuuta 2008

Syväjää

Meri jäätyy, se laivaan jää.
Minne päätyy -- laivamme pää?
Etenemme, eteen emme.
Elämäni? Mitä teemme?

Yli laidan jätän laivan.
Mukaani vien keuhkovaivan.
Syväjää. Laiva pysähtyy.
Se huutaa. Nukahtaa. Jäähtyy.

Hiljaisuus. Laiva tyhjenee.
Näen valot. Muutkin menee.
En oo yksin yksinäinen,
mut yksinäni ensimmäinen.

Posted by brassica napobrassica at 20.25
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Blogiarkisto

  • ►  2013 (4)
    • ►  helmikuuta (2)
    • ►  tammikuuta (2)
  • ►  2012 (3)
    • ►  joulukuuta (2)
    • ►  helmikuuta (1)
  • ►  2011 (9)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  heinäkuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (2)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (1)
  • ►  2010 (9)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  elokuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2009 (8)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ▼  2008 (11)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ▼  elokuuta (1)
      • Syväjää
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  huhtikuuta (3)
    • ►  maaliskuuta (2)
    • ►  tammikuuta (3)
  • ►  2007 (8)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (3)
Teema: Picture Window. Sisällön tarjoaa Blogger.