siitä ei tullut mitään.
Pukien naisen lakanaan
hän kävelee ikkunaan.
He käyvät tupakalla
ajatuksen voimalla.
Hiljaa hengittäen yötä.
Muu on pelkkää työtä.
"Tämäkö on rakkautta?"
Epäillen sen toimivuutta.
Sitä ei yksin opikaan,
siksi osaa ei kumpikaan.
Tupakka sammuu kuppiin.
Sen haju ottaa nuppiin.
On pakko sanoa sanoja.
Vielä tänään. Pahoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti