Aamulla heräsin.
Itseni keräsin.
Parisuhdekriisin
sängystäni löysin.
Sitä jatkunut on
jo vuosi loputon,
josta mies minussa
edes vahingossa
ei ollut kuullutkaan.
Pää tyhjä pyörii vaan.
Itseäni riivaan.
Jää pääni pyörimään,
oonko mies ensinkään?
Tai enää kenenkään?
Hautaan pääni tyhjään,
tän naisen jättämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti