Nii pimmiä, et lenkil ei näe koira hänttä.
Antteks, kyl tää täst. Omas pääs olis vähä töit.
Voitompualel jo: orottasiksä kevätöit?
Yksittäise lehre on ku musti palloi puis
ja tihkusare mene toppataki alt luis.
Ku tiättä oma arvos, mut ei vaa usko viäl.
Täytty tarkista pääst, et kuka mä ole siäl.
Nii valosa taival, et maaki näyttä mustalt.
Enä pual vuat ja saa aurinkko kesätaivalt.
Pois en me. Mä rakasti sua alust asti.
Ny mä jätä viäl pää ja elä sialust asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti